Tarvitseeko ilma-vesilämpöpumppu lisälämmityksen pakkasella?

TekijäLiner Express Julkaistu

Ilma-vesilämpöpumppu tarvitsee lisälämmityksen pakkasella lähes poikkeuksetta silloin, kun ulkolämpötila laskee selvästi pakkasen puolelle. Useimmissa Suomen ilmasto-olosuhteissa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kovimmilla talvipakkasilla lämpöpumppu ei yksin kata koko rakennuksen lämmitystarvetta. Tässä artikkelissa käymme läpi, milloin lisälämmitys tulee ajankohtaiseksi, mitä vaihtoehtoja on tarjolla ja mitä se maksaa.

Milloin ilma-vesilämpöpumppu ei enää riitä yksin?

Ilma-vesilämpöpumppu ei enää riitä yksin lämmittämään rakennusta silloin, kun ulkolämpötila laskee laitteen niin sanotun bivalenttipisteen alapuolelle. Tämä piste vaihtelee laitteesta ja kohteesta riippuen, mutta se sijoittuu tyypillisesti noin miinus 15:n ja miinus 25 asteen välille. Kovimmilla pakkasilla lämpöpumpun teho laskee samalla kun lämmitystarve kasvaa.

Ilma-vesilämpöpumppujen toimintaperiaate perustuu ulkoilmasta kerättyyn lämpöenergiaan. Kun ulkolämpötila laskee, ilmassa on vähemmän hyödynnettävää lämpöä, jolloin pumpun hyötysuhde heikkenee. Tätä mitataan lämpökertoimella eli COP-arvolla: mitä kylmempää ulkona on, sitä pienempi COP-arvo on ja sitä enemmän sähköä laite kuluttaa suhteessa tuottamaansa lämpöön.

Suomen talvessa pakkaspäiviä, jolloin lämpötila putoaa alle miinus 20 asteen, esiintyy etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa säännöllisesti. Etelä-Suomessakin kovimmat pakkasjaksot voivat kestää useita päiviä. Tällöin pelkkä ilma-vesilämpöpumppu ei tuota riittävästi lämpöä, jotta sisälämpötila pysyisi mukavana ilman tukea.

Käytännössä bivalenttipiste on se ulkolämpötila, jossa rakennuksen lämmitystarve ylittää lämpöpumpun tehon. Tämän pisteen alapuolella tarvitaan lisälämmitystä. Hyvin eristetyssä ja tiiviissä uudehkossa talossa bivalenttipiste saattaa olla matalampi kuin vanhemmassa, huonosti eristetyssä rakennuksessa, jossa lämpöhäviöt ovat suuremmat.

Mitä lisälämmitysvaihtoehtoja ilma-vesilämpöpumpun tueksi on?

Yleisimmät lisälämmitysvaihtoehdot ilma-vesilämpöpumpun tueksi ovat sähkövastus, puukattila tai pellettilämmitys, takka tai varaava tulisija sekä kaukolämpö. Valinta riippuu kohteesta, olemassa olevasta lämmitysjärjestelmästä ja omistajan mieltymyksistä. Useimmissa tapauksissa paras ratkaisu on se, joka sopii saumattomasti yhteen olemassa olevan järjestelmän kanssa.

Sähkövastus osana lämpöpumppujärjestelmää

Monissa ilma-vesilämpöpumpuissa on sisäänrakennettu sähkövastus, joka aktivoituu automaattisesti silloin, kun lämpöpumpun teho ei enää riitä. Tämä on yksinkertaisin tapa hoitaa lisälämmitys, eikä se vaadi erillistä laitetta. Sähkövastuksen heikkous on sen kalliimpi käyttökustannus verrattuna lämpöpumpun tuottamaan lämpöön, mutta kovimpina pakkaspäivinä se on vaivaton ja luotettava ratkaisu.

Puukattila tai pellettilämmitys rinnakkaisena järjestelmänä

Puukattila tai pellettilämmitys on suosittu vaihtoehto etenkin maaseudulla ja omakotitaloissa, joissa on jo olemassa oleva vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Näiden järjestelmien asentaminen rinnakkain ilma-vesilämpöpumpun kanssa on mahdollista, ja se antaa kotitaloudelle energiaomavaraisuutta sekä joustavuutta. Meille tällaisten rinnakkaisasennusten suunnittelu ja toteutus on erikoisosaamista, ja suunnittelemme järjestelmät aina niin, että uusi lämpöpumppu toimii saumattomasti yhdessä olemassa olevan puukattilan tai muun vaihtoehtoisen lämmitysjärjestelmän kanssa.

Takka tai varaava tulisija

Takka tai varaava tulisija ei suoraan tue vesikiertoista lämmitysjärjestelmää, mutta se tuottaa huonelämpöä tehokkaasti kovimmilla pakkasilla. Varaava tulisija erityisesti sitoo lämpöä massaansa ja luovuttaa sitä tasaisesti pitkän ajan kuluessa. Tämä voi merkittävästi vähentää lämpöpumpun ja sähkövastuksen kuormitusta kylminä talvipäivinä.

Kuinka paljon lisälämmitys lisää energiakustannuksia talvella?

Lisälämmityksen vaikutus energiakustannuksiin riippuu siitä, kuinka monta kovaa pakkaspäivää talveen osuu ja millaista lisälämmitysmuotoa käytetään. Sähkövastuksella toimiva lisälämmitys on kalliimpaa kuin lämpöpumpun tuottama lämpö, mutta kovimmat pakkasjaksot kestävät yleensä vain muutaman viikon vuodessa, joten kokonaisvaikutus vuotuisiin kustannuksiin jää usein kohtuulliseksi.

Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde laskee pakkasella, mutta laite toimii silti tehokkaammin kuin pelkkä suora sähkölämmitys. Esimerkiksi miinus 15 asteessa moderni ilma-vesilämpöpumppu voi tuottaa lämpöä edelleen kaksi- tai kolminkertaisesti käyttämäänsä sähköenergiaan nähden, vaikka COP-arvo on laskenut huomattavasti kesäpäivien lukemista. Vasta äärimmäisillä pakkasilla, kun sähkövastus ottaa päävastuun, kustannukset nousevat selvästi.

Kokonaiskustannusten kannalta ratkaisevaa on järjestelmän mitoitus. Oikein mitoitettu ilma-vesilämpöpumppu hoitaa valtaosan lämmityksestä edullisesti, ja lisälämmitys kattaa vain sen pienen osan talvesta, jolloin pakkanen on kaikkein kovimmillaan. Tämä on huomattavasti edullisempaa kuin lämmittää koko talvi pelkällä suoralla sähköllä tai öljyllä.

Jos olet epävarma siitä, onko nykyinen lämmitysjärjestelmäsi riittävästi mitoitettu tai sopiiko ilma-vesilämpöpumppu kohteesi tarpeisiin, kannattaa pyytää asiantuntija-arvio. Ilma-vesilämpöpumppujen asennus ja kartoitus alkaa meillä aina ilmaisella ja rehellisellä arviolla paikan päällä, jotta saat tiedon heti siitä, mikä ratkaisu parhaiten sopii juuri sinun kotiisi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.

Samankaltaiset artikkelit