Toimivatko ilma-vesilämpöpumput tehokkaasti Suomen talvessa?

TekijäLiner Express Julkaistu

Ilma-vesilämpöpumput toimivat Suomen talvessa tehokkaasti, mutta tehokkuus vaihtelee ulkolämpötilan mukaan. Nykyaikaiset laitteet tuottavat lämpöä jopa 25 pakkasasteessa, ja useimmat mallit toimivat hyvin tavallisissa suomalaisissa talviolosuhteissa. Alla käymme läpi, miten teho käyttäytyy pakkasen kiristyessä, milloin tarvitaan lisälämmönlähde ja paljonko säästöjä on realistisesti odotettavissa.

Miten ilma-vesilämpöpumpun teho muuttuu pakkasen kiristyessä?

Ilma-vesilämpöpumpun teho laskee sitä mukaa, kun ulkolämpötila putoaa. Lämpökerroin eli COP pienenee pakkasen kiristyessä, koska laite joutuu tekemään enemmän työtä siirtääkseen lämpöä kylmästä ulkoilmasta sisätiloihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sähkönkulutus kasvaa samalla, kun tuotettu lämpöteho pienenee.

Hyvä uutinen on, että nykyaikaiset ilma-vesilämpöpumput on suunniteltu nimenomaan pohjoisiin olosuhteisiin. Laadukkaat mallit toimivat hyötysuhteella, joka on selvästi yli yksi vielä 15 pakkasasteessa, mikä tarkoittaa, että ne tuottavat edelleen enemmän lämpöenergiaa kuin kuluttavat sähköä. Vasta kovimmilla pakkasilla, yleensä 20 pakkasasteen tienoilla tai sen alapuolella, hyötysuhde laskee merkittävästi.

Suomen talvi on vaihteleva: suurimmassa osassa maata pakkaspäivät jakautuvat tasaisesti, ja kaikkein kylmimmät jaksot ovat suhteellisen lyhyitä. Tämä tekee ilma-vesilämpöpumpusta järkevän valinnan, sillä valtaosa lämmityskaudesta osuu lämpötiloihin, joissa pumppu toimii hyvällä hyötysuhteella. Laitteen mitoitus kohteen todellisen tarpeen mukaan on kuitenkin ratkaisevaa, ja siksi kartoitus kannattaa aina tehdä huolellisesti ennen hankintaa.

Milloin ilma-vesilämpöpumppu ei enää riitä ainoaksi lämmönlähteeksi?

Ilma-vesilämpöpumppu ei yksin riitä ainoaksi lämmönlähteeksi silloin, kun rakennus sijaitsee alueella, jossa pakkanen laskee säännöllisesti alle 20 pakkasasteen, tai kun kohteen lämpöhäviöt ovat niin suuret, ettei pumpun kapasiteetti riitä kattamaan huipputehontarvetta. Tällöin tarvitaan rinnakkainen lämmönlähde.

Yleisimmät rinnakkaislämmittimen vaihtoehdot ovat sähkövastus, puukattila tai öljykattila. Monessa suomalaisessa kodissa ilma-vesilämpöpumppu asennetaan olemassa olevan lämmitysjärjestelmän rinnalle niin, että pumppu hoitaa peruskuormasta suurimman osan ja varajärjestelmä astuu mukaan vain kovimmilla pakkasilla. Tämä hybridimalli on sekä energiatehokas että turvallinen ratkaisu.

Erityisesti vanhemmissa ja huonommin eristetyissä taloissa huipputehontarve voi olla niin suuri, että pelkän ilma-vesilämpöpumpun mitoittaminen sen kattamiseksi tulisi kalliiksi. Käytännöllisempi ratkaisu on mitoittaa pumppu kattamaan noin 70 prosenttia vuotuisesta energiantarpeesta ja antaa varajärjestelmän hoitaa loput kylmimpinä päivinä. Tällä tavoin investointi pysyy järkevänä ja kokonaisenergiankulutus pienenee merkittävästi.

Meillä on vahvaa erikoisosaamista juuri näistä rinnakkaisasennuksista. Suunnittelemme järjestelmät niin, että uusi lämpöpumppu toimii saumattomasti yhdessä esimerkiksi olemassa olevan puukattilan kanssa, eikä asiakkaan tarvitse luopua toimivasta varajärjestelmästä.

Kuinka paljon ilma-vesilämpöpumppu säästää lämmityskuluissa Suomessa?

Ilma-vesilämpöpumppu voi säästää lämmityskuluissa merkittävästi verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Säästö syntyy siitä, että pumppu tuottaa tyypillisesti kahdesta kolmeen kilowattituntia lämpöä jokaista kuluttamaansa sähkökilowattituntia kohden, joten energiakustannus tuotettua lämpöyksikköä kohti laskee huomattavasti.

Säästön suuruus riippuu useasta tekijästä: nykyisestä lämmitystavasta, talon koosta ja eristystasosta, laitteen mitoituksesta sekä siitä, miten järjestelmä säädetään käyttöä vastaavaksi. Öljy- tai suoran sähkölämmityksen korvaamisessa säästöt voivat olla tuntuvia, kun taas maalämpöön verrattuna ero on pienempi.

Hankintakustannusten osalta kannattaa muistaa, että ilma-vesilämpöpumpun asennustyö oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Vuonna 2026 takaisin maksettava summa on omavastuun vähennyksen jälkeen enimmillään 1 600 euroa henkilöä kohden, eli pariskunnalle yhteensä 3 200 euroa. Tämä pienentää alkuinvestointia merkittävästi ja lyhentää takaisinmaksuaikaa.

Laitteen säädöt vaikuttavat myös paljon siihen, kuinka energiatehokkaasti se toimii arjessa. Suosittelemme ensihuoltoa jo ensimmäisen käyttövuoden jälkeen, jolloin käyttöhistorian perusteella voidaan optimoida laitteen asetukset juuri kyseisen kohteen tarpeisiin sopiviksi. Hyvin säädetty pumppu säästää selvästi enemmän kuin tehdasasetuksilla käyvä laite.

Jos haluat selvittää, millainen ilma-vesilämpöpumppu sopisi juuri sinun kotiisi ja paljonko säästöjä on realistisesti odotettavissa, tutustu ilma-vesilämpöpumppupalveluihimme ja pyydä maksuton kartoitus.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.

Samankaltaiset artikkelit